Herkkumysli

Viime aikoina olen taas ehtinyt harrastaa kokkailua ja muuta käsillä tekemistä paljon enemmän kuin pitkään aikaan. Rakastan ruoanlaittoa ja leipomista ja toisaalta haluan tietää, mitä suustani alas laitan. Yksi ruoka-aine, mitä en enää nykyisin osta kaupasta on mysli. Syömme mysliä, luonnonjogurttia ja marjoja tai hedelmiä käytännössä joka aamu eli mysliä kuluu aika reilusti. Kehittelin joulun alla yhden reseptin pohjalta tällaisen oman version, jota olen tehnyt jo useamman kerran - viimeksi eilen. Helppoa, hyvää ja herkullista :)

5 dl kaurahiutaleita

1 dl auringonkukasiemeniä

1 dl seesaminsiemeniä

1 dl murskattuja pähkinöitä

2 dl viipaloituja taateleita tai viikunoita

3/4 dl kookosöljyä

2 rkl hunajaa

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään (ei taateleita tai viikunoita). Sulata kattilassa kookosöljy ja hunaja ja kaada kuivien aineiden joukkoon . Sekoita hyvin. Levitä seos pellille ja laita uuniin 175 asteeseen noin 15 minuutiksi. Voit käännellä seosta lastalla paistamisen aikana, ettei se pala. Ota pois uunista, lisää taatelit/viikunat ja purkita, kun seos on jäähtynyt. Sitten vaan nautiskelemaan!

Ajatuksia uudelle vuodelle

Uusi vuosi, uudet unelmat, lupaukset ja tavoitteet - niitä metsästetään nyt tammikuussa koko kansakunnan voimin. Jumpataan ja pumpataan, hölkätään ja hikoillaan, ollaan ilman viinaa ja sokeria, lisätään kasviksia ja ahmitaan proteiineja. Kuntosalit ovat täynnä, ryhmäliikuntatunneille saa jonottaa ja uimahallissa ei mahdu saunan lauteille. Onneksi minulla on flunssa.

Kuulostaa ehkä katkeran naisen puheelta, mutta todellisuudessa ei kuitenkaan ole sitä. Jouduin telakalle juoksun osalta marraskuun lopulla kantakalvoni repeydyttyä, mutta onneksi korvaavia lajeja löytyi ja sain pidettyä kuntoani yllä mainiosti ilman juoksuaskeliakin. Nyt jalkani on jo parempi ja otin ensimmäiset juoksuaskeleet viime viikolla - kunnes sairastuin tähän pirulliseen flunssaan. Nyt istun sitten tässä lepotuolissani ja kirjoittelen ajatuksiani siitä, miten niitä uuden vuoden lupauksia voisi lähteä lunastamaan ja unelmia toteuttamaan.

Tavoitteet ohjaavat toimintaa, senhän me kaikki tiedämme. Jos ei ole tavoitteita, ei tapahdu mitään. Monet tarvitsevat myös tukea tavoitteidensa saavuttamiseen. Uuden vuoden lupaukset ovat asetettuja tavoitteita: pudotan 5 kg, syön joka päivä puoli kiloa kasviksia, olen 100 päivää ilman viinaa, juoksen maratonin.... Aika harva meistä omaa sellaisen itsekurin, että pitkäjänteisesti pystyisi menemään kohti asettamaansa, usein kovin haasteellista tavoitetta. Siksi on olemassa meitä, jotka olemme tukena, oppaina ja tsemppareina matkalla kohti päämäärää.

Tammikuun jälkeen on liikuntapaikoilla taas tilaa, kapakat täyttyvät uudelleen oluen litkijöistä ja kasvikset vaihtuvat pikku hiljaa burgereihin. On kiire, kevätväsymys pukkaa päälle ja flunssakausi on  katkaissut hyvän treeniputken. Miksi vaivautua enää? Jotenkin toivoisin, että ihmiset pikku hiljaa oppisivat olemaan itselleen lempeitä, asettamaan tavoitteensa riittävän pitkälle aikajanalle ja nauttimaan elämästä kohtuudella ympäri vuoden. Tällainen loputon on/off ajattelu kuormittaa niin kroppaa kuin ennen kaikkea päätä. Epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunne valtaavat tilaa tsemppifiilikseltä, joka roihusi rinnassa vielä vuoden alkaessa. Älkää hyvät ihmiset sortuko siihen taas tänä vuonna. Jos tunnistit itsesi, hidasta, nauti elämästä ja ole itsellesi lempeä, mutta samalla määrätietoinen. Kuntoilu, painon hallinta tai alkoholin kohtuukäyttö eivät ole projekteja, ne ovat koko elämän kestäviä prosesseja - ja jos tarvitset tähän tukea, tiedät kenen puoleen kääntyä :)

Skål ja Hyvää alkanutta vuotta!