Olen jälleen kerran suuntaamassa Helsinki City Runille ja siksi nostanut hieman juoksumääriäni viime viikkoina. Omat viikoittaiset kilometrini ovat kuitenkin edelleen hyvin alhaisia verrattuna moneen keväisen juoksukärpäsen pureman saaneeseen juoksijaan, ja silti olen jo saanut kokea, mitä tapahtuu, jos juoksijan pakaralihas on liian heikko. Muutama viikko sitten tuli juostua ja käveltyä useampia kymmeniä kilometreja viikon aikana, ja sain lonkkani kipeäksi. Kipu tuntui askeltaessa enkä uskaltanut ajatellakaan juoksemista muutamaan päivään - en edes työmatkani kävelyä. Käyn säännöllisesti osteopaatilla ja otin asian esille hänen kanssaan, sillä minulla oli vahva aavistus, mistä kyseinen vaiva johtuu. Sain vahvistuksen teorialleni eli heikko keskimmäinen pakaralihas mahdollistaa lantioni keinumisen ja samalla kuormittumisen. Ohjeena keskimmäisen pakaralihaksen vahvistaminen. Olen tehnyt säännöllisesti nyt pakaraharjoitteita iltauutisia katsoessani ja kipu on kadonnut lonkastani kokonaan. Pienellä vaivalla sain itseni takaisin juoksukuntoon todella nopeasti ja treeni kohti HCR:a voi jatkua.
Heikko pakara ja erityisesti keskimmäinen pakaralihas voi olla usean rasitusvamman takana. Esimerkiksi polven kiputilat, kuten juoksijan polvi, johtuvat myös usein heikosta keskimmäisestä pakaralihaksesta ja sitä kautta lantion huonosta sivuttaistuesta. Erityisesti naisilla polvet kiertyvät helposti sisään päin ja ongelma on valmis heti juoksumäärän lisäännyttyä.
Lihaskuntoharjoittelu on juoksijalle ehdottoman tärkeä harjoitusmuoto. Tukilihasten vahvistamisella ennaltaehkäistään rasitusvammoja ja mahdollistetaan pitkäjänteinen ja säännöllinen harjoittelu. Pakaralihakset ovat tärkeässä roolissa juostessa ja kävellessä, ja kuitenkin luvattoman heikossa kunnossa tämän päivän istuvilla ihmisillä. Pakaratreeniin on helppo motivoida itsensä myös esteettisistä syistä - piukat pakarat ovat tuskin kenellekään naiselle ei-toivottu lopputulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti